I just want something I can never have

Mistä se johtuu että öisin iskee aina ahistus? Tai ainakin miule iskee, tai ainakin nyt viime aikoina on taas iskeny. En oo ajatellu sen tarkemmin että mistä lähtien, mut ainakin viime viikolla se jo oli. Sit kun vielä tietäis että mistä se ahistus johtuu... 

Tuntuu vaan niin turhalta. Ettei miun olemisella oo mitään merkitystä. Eikä siinä oo mitään järkeekään. Oon vaan, en tee mitään, hyvä kun ees ajattelen mitään. Yritän vaan tunkee kaikki ajatukset jonnekin piiloon, etten joutuis kohtaamaan niitä eikä tartteis vaivautuu tekemään mitään. Päivällä se onnistuu ihan hyvin, voin joko kattoo telkkaria ja turruttaa ajatukset sillä, tai sit voin pelata jotain videopeliä ja uppoutuu sen maailmaan unohtaen omani kokonaan. Mut sit kun ois nukkumaanmenemisen aika, tulee ahistus, ja valvon vaan pitempään kunnes on pakko raahata ittensä sänkyyn ja yrittää nukahtaa, kun ei oo mitään hyötyy olla hereilläkään, kun ei osaa eikä pysty ajattelemaan mitään kunnolla, eikä jaksais sitä ahistuksen tunnettakaan enää. 

Miun pitäis, ja ois pitäny, kaiken tän turhan jumittamisen sijaan valmistautuu ylppäreihin, lukee uskontoo, kattoo/kuunnella englannin kielisiä uutisia, laskee matikkaa... Etenkin keskittyä siihen uskontoon, että sit oisin voinu alottaa psykologian lukemisen. Mut ei, pyrin vaan olemaan ajattelematta niitä kaikkia ja sit ahistun vielä enemmän, en vielä mut sit myöhemmin, kun on kirjotusten aika, enkä osaa mitään. 

Haluisin vaan kelata tän syksyn pois kokonaan, takasin kesään, ja elää tän syksyn uudelleen, tehden siitä erilaisen tekemällä oikeesti jotain. Tää aika meni niin äkkiä, liian äkkiä, en pysty käsittämään sitä.. Syyskuusta asti kaikki on tuntunu ihan vaan joltain unelta, osittain siks että on tapahtunu joitain ylikivoja juttuja vaan myös siks, ettei ylipäätään oo tapahtunu mitään. Tää tuntuu just sellaselta unelta, kun jotkut siun odotetuimmat unelmat toteutuu tai on toteumaisillaan, mut sit kohta heräätkin ja tajuat että se olikin vaan unta. Toisaalta haluisin herätä, että voisin tehä kaiken toisin, mut toisaalta...no, mie menetän kuitenkin kaiken ennemmin tai myöhemmin. 

Eniten pelkään varmaan tällä hetkellä sitä, että jään ihan yksin. En vielä, vaikka oonkin jo aika yksinäinen (ollu jo oikeestaan aika pitkäänkin), vaan sit kevään kirjotusten jälkeen. Koulukaverin kanssa ei oo pidetty yhteyttä pitkään aikaan koulun ulkopuolella oikeestaan mitenkään, kahden muun kaverin/ystävän kanssa juttelen mesen ja tekstareiden kautta mikä on ihan jees, ja oon siitä ilonen, mut pelkään vaan liikaa että jotain tapahtuu ja yhteydenpito vähenee heidänkin kanssaan syystä tai toisesta. Mut joo okei ei miun taaskaan pitäny kirjottaa tälläsistä, miks eksyn joka kerta ihan eri juttuihin mistä piti alunperin selittää? .____. Ei sillä että ketään kiinnostais yhtään mikään mitä kirjotan. 

Oman itteni lisäks turhalta tuntuu ens vuos. Kyllä, jauhan taas tästä samasta aiheesta: syksy 2012 - kevät 2013. En kylläkään tiedä mitä sen jälkeenkään, mut ehkä en sitä ala vielä kuitenkaan murehtimaan, tässä on tarpeeks jo muutenkin... Niin kun oon kai tänne selitelly, oon ajatellu sitä seukkarille töihin menemistä ja pitäny  sitä melko varmana vaihtoehtona, mut nyt sekin on alkanu tuntumaan aika turhalta. Joo, siitä sais työkokemusta ja mahdollisesti rahaakin jne, mut oisko se kuitenkaan kivaa? Asuisin silti kotona, enkä varmaankaan tekis täällä mitään järkevää, oisin yhtä tylsistyny kun oon tähänkin asti ollu... 

Joten joo asiaan: oon alkanu nyt sit taas pohtimaan sitä opintovuotta ulkomailla tai jotain vastaavaa. Pääsisin toteuttamaan yhtä miun haaveista, pääsisin pois täältä, saisin vaihtelua elämään... Mut kun ei sekään ois niin helppoo, koska 1) raha 2) pelkään vaan liikaa kaikkee. Jos en tutustuiskaan siellä kehenkään? Jos ketään ei kiinnostais miun seura eikä kenestäkään tulis miun kaveria siellä? Jos joutuisin olemaan ihan yksin koko ajan? Jos sillä aikaa miun Suomen ystävät, joita tosiaan on vaan se huimat kaks kappaletta, unohtais miut sillä aikaa? Jos miule sattuis siellä jotakin? Tuo nyt on kyllä ihan tyhmä, koska täälläkin vois sattua vaikka mitä. Mut joo, se yksinäisyys. Miks se on niin pelottava asia? Miksen oo vieläkään tottunu siihen vaikka sitä on ollu ihan alusta asti? 

Tietenki siinä ulkomaille menemisessä vois olla vaikka mitä hyviäkin puolia: tutustuisin uusiin ihmisiin, saattaisin saada lisää ihania ja pitkäaikaisia ystäviä, näkisin maailmaa, oppisin englantia, saisin uusia kokemuksia... plus lukemattomat mahdollisuudet joita ei välttämättä ees osais kuvitellakaan. Miks silti se yks pelko on paljon voimakkaampi ku näitten kivempien juttujen toteuttamisenhalu? Miksen voi olla rohkeempi? 

Miks miun pitää olla tällänen?
  

ps. jos joku jakso lukee tän kokonaan ja loppuun asti, ihmettelen todellakin. 

Hyvää Joulua!

(c) biib elikkä minä itse 

Jee onnistuin jopa piirtämään joulukuvan. :) Muuta onnistunutta en ookaan saanut aikaseks. Tai no en nyt tiiä onks tuokaan onnistunut, mut ainakin sain sen väritettyä ja skannattua ja laitettua tänne, deviantArtiin ja Facebookiin. Lisään tähän vielä erään ihanan videon mihin törmäsin eilen Youtubessa seikkaillessa, joulumusiikkia kuunnellessa, kun ylläolevaa kuvaa piirsin:

i'm trying to make sense out of all of this

Hui. Katoin tuossa vähäsen aikaa sitten wilmasta 4. jakson lukkarin, kopioin sen kalenteriin ja tein siitä vielä paperiversion kaapin oveen niinkun miula on ollut tapana ties mistä luokasta asti, ja yhtäkkiä tajuntaan vaan iski että herranjestas, se on viimenen jakso lukiossa ikinä! Kaksi kuukautta enää normaaleja koulupäiviä, sen jälkeen potkijaisten ja penkkareitten kautta lukulomalle ja sit tappamaan ranne/peukalo vielä viis kertaa ylppäreihin. Sitten ei enää ikinä ole mitään varsinaista tarvetta mennä lukioon enää (kuviksen diplomityötä lukuunottamatta). Aika pelottavaa. Kamalaa. Sit miula on maaliskuusta kesäkuuhun asti ihan vaan pelkkää olemista (+kuviksen diplomityö), koska olen laiska jne enkä ole hankkinut sille ajalle mitään työpaikkaa. 

Kesätöittenkään eteen en ole tehnyt mitään, mutta elättelen kovasti toivoa että pääsisin edes kahdelle riparille. Yhdelle tavalliseksi isoseksi ja yhdelle vastuuisoseksi, tai vaikka useammallekin jos vain mitenkään mahdollista. Pitää kysellä vielä nuoriso-ohjaajalta miten monelle miula on mahollisuudet päästä ja onks se jo unohtanu kokonaan sen mitä se joskus mietti ääneen, että olisin koko kesän seukkarilla jo...tiedä sitten mitä tekemässä. Ja siitä syksystä pitää kanssa kysyä. Jos en pääse srk:lle ens syksystä seuraavaan kevääseen asti nii... no, varmaan sit yritän käydä jotain kursseja jossakin. Huaah pitää yrittää nyt vaan olla ajattelematta vielä mitään sellasia. D: 

Palaan takasin nykyhetkeen ja sanon että nii tosiaan, jouluretkuilu oli tuossa äsken just ja sen kohde olikin Helsinki. Käytiin kattomassa Don Quijote, tutustuttiin Kallion kirkkoon ja shoppailtiin Jumbossa (sekä syötiin Hesessä pari kertaa). Miun shoppailut vaan jäi hyvin niukiks, en osannu yhtään ajatella mitä voisin tarvita tavisvaatekaupoista, kun vasta tilasin H&M:ltäkin farkut ja pari paitaa, joten metsästin vaan mm. the Crüxshadowsin levyjä. En löytänyt mitään niistä mitä etin, tyhmää. Sitten miun pelihimo puski esiin ja oli pakko käydä tutkimassa Gamestop, löysin Oblivionin viis euroo halvemmalla kun mitä Citymarketissa oli, ostin sen. (Jee, vihdoinkin sain sen! :D) Jotkut muut pelit myös herätti mielenkiintoa, sellaset alennuksessa olevat (+ Alice: the Madness Returns, jota tuskin oisin uskaltanu ikinä pelata), mut päätin hillitä itteni. Nyt kun vaan saisin itteni jatkamaan Persian prinssiä siten, että sen jaksais pelata loppuun, nii oisin onnellinen edes hetken aikaa~

Onnellisuudesta puheenollen, pitäiskin lukee sitä uskontoo oikeesti nyt. Vieläkin tuossa ekassa kirjassa, en edisty ikinä! Miks oon näin laiska yhyy angst viilsviils. Niin ja lainasin kaverin avustuksella Savonlinnan kirjastosta pari englanninkielistä kirjaa, en edisty niissäkään. Mut onneks hei kohta on joululoma, ehkä mie sillon pystyisin lukemaan vähän enemmän. Kaikki toivoni on nyt siinä... Mut joo, nyt jos sitä uskontoo _ihan_oikeesti_.

ps. joo, päätin jättää tän ulkoasun nyt tälläseks ainakin jokskuks aikaa. ehkä miule joskus taas iskee erilainen inspiraatio ja vaihdan tätä jälleen. 

ps2. miula oli taas joku toinenki juttu mielessä mut se unohtu. eikun nii, miule iski nälkä. ._____. [x] tärkee. 

ps3. relient k vaikuttaa taas otsikossa :D<3

ulkoasu

Kuten varmaan huomaatte, muutin nyt tätä ulkoasua. Miltä näyttää? Onko liian kirjava/sekava/jtn? Sattuuko silmiin? Innostuin ehkä violetista vähän liikaa, kertokaa toki jos jokin häiritsee. Teen parhaani tehdäkseni tästä paremman ja siedettävämmän. :D Jos kukaan ei sano mitään, oletan että tämä on hyvä näin ja niin se saa sitten ollakin. Siispä puhukaa, tai vaietkaa iäksi... >;O 

asdfgh

//hienot otsikot vol 9876543//

Viime postauksesta onkin jo ihan kivasti aikaa. D: Ei vaan oo ollut aikaa/jaksamista/viitsimistä kirjottaa tänne, eikä pahemmin kyllä mitään järkeviä asioitakaan. Viime yönä kirjottelin pitkät pätkät asioista jotka ahdistaa, mut en julkaissut sitä vielä. Pitää lukee se joskus uudelleen läpi ja kattoo miten sitä vois tiivistää. Tää on nyt taas joku ihan random postaus. :D 

Ihanaa, kun on vaan reilu viikko enää koulua. Mut se ei oo ihanaa, että tää aika on mennyt niin äkkiä enkä oo edistyny _yhtään_ esim. ussan lukemisessa. Pitäis kirjottaa vielä yks enkun aine ja äikän essee tän vuoden puolella. Ja tietty oikeesti lukee sitä uskontoo mahollisimman paljon. Ehkä mie uhraan tän yön unista vähäsen siihen... Saa nyt nähä. Pitäis äikänkin läksyjä miettiä, en oo ees lukenu näitä juttuja vielä. Onneks huomenna on kuitenki kaks vapaatuntia ennen sitä, niillä sit viimestään jotain jos keksis. 

Tiistaista on varmaankin tulossa hyvä päivä. Jos mitään yllättäviä esteitä vaan ei tule. Menen ostamaan lisää joululahjoja ja sen jälkeen katsomaan New Year's Eve -elokuvan. :) Perjantaista lauantaihin on srk:n järjestämä jouluretkuilu, jejee~ Kun vaan keksis mitä sinne sitten laittaa päälle ja mitä ottaa mukaan, jotain normaalia siistimpää ja astetta hienompaa pitäis ilmeisestikin olla. Pitää yrittää valita hameen ja mekon väliltä, ja sitten vielä sen että laitanko suoraan kouluun ne vaatteet vai vaihtaisinko mahdollisesti jossain. Voishan sitä vaikka taiteilla bussissakin, eiköhän se onnistuis jotenkin... Mut joo, jos nyt ensin sais päätettyä edes että hame vai mekko. :D 

Ja hei tähän väliin on pakko sanoa että jee, Janica voitti BB:n! :D Tosin eipä miula taida muuta kirjottamista enää ollakaan, ei ainakaan nyt tuu mieleen. Mut kattokaa tää video, ainakin omasta mielestäni se on hauska. :)

ps. Haluisin tehä täln blogin ulkonäölle jotain. Vaihtaa vaikka taustaa. En vaan tiiä millaseks tän haluisin... Mut ehkäpä se selviäis kun joskus vaan viittis katella mitä vaihtoehtoja tuolta löytyy.. :D