but the moment never comes

There's part of me
You'll never know
The only thing
I'll never show

Hopelessly, I'll love you endlessly
Hopelessly, I'll give you everything
But I won't give you up.
I won't let you down
I won't leave you falling
If the moment ever comes

It's plain to see,
It's trying to speak
Cherished dreams
Forever asleep

Hopelessly, I'll love you endlessly
Hopelessly, I'll give you everything
But I won't give you up
I won't let you down
I won't leave you falling
If the moment ever comes.

Hopelessly, I'll love you endlessly
Hopelessly, I'll give you everything
But I won't give you up
I won't let you down
I won't leave you falling
But the moment never comes.

(Muse - Endlessly)

[En vastaa jos lyriikoissa on jokunen virhe, otin sanat www.sing365.com sivustolta.]

                                                                    (c) seyed mostafa zamani/flickr

Aaawwww onko edes ihana kappale ja ihanat sanat. <3 Tää taitaa nyt olla vaan tällänen hehkutuspostaus, mut oon kuunnellu tuota jo varmaan... viis tuntii repeatilla. Pelkästään tuota biisiä. Ei mitään muuta. Ei voi kyllästyy ikinä, toivottavasti ei. <3

Ehkä tän kuunteleminen osaltaan vaikutti myös miun tän illan tunnelmiin, samanlaisissa alakuloisissa fiiliksissä mennään ja tulipa jopa itkettyäkin, vaikka vähän ennen sitä olin vakuuttanu et pystyn olemaan itkemättä, jos haluan. Mut hei sillon oli jo menny kaikki nukkumaan, tiesin et kukaan ei voi tulla vaan tänne kesken kaiken ja yllättää miut itkemästä! Ei oo hyvä muistella vanhoja, entisiä kavereita eikä sitä, mitä on joskus joko ite, tai sit kaveri, joutunu kokemaan. Varsinkaan sellasta tilannetta missä on varmaan itkeny eniten koko elämän aikana.

Ehkä mie kohta vaihdan Dope Stars Inc.:iin, (en osaa suomea yhyy, ts. en osaa taivuttaa oikein, enkä kyllä muutenkaan osaa), tuli sellanen fiilis tuossa äsken mut sit päätin vielä tän kirjotuksen ajan kuunnella ja fiilistellä tätä ihanaa Musen biisiä. <3