I'm awake, I'm alive, now I know what I believe inside

Huaaaaah nyt ne on sit ohi, tai on ollu jo yli vuorokauden. Maata Näkyvissä -festarit. Oli ihan mahtavaa. Vaikka kaikki tuntukin menevän ihan eritavalla kun aiemmin, esim. pysähdyttiin ensin Turun keskustaan vähäks aikaa ennenkun mentiin varsinaiselle festarialueelle, käytiin studiossa ja mentiin kaupungille myöhemmin ja oltiin siellä vähemmän aikaa kuin ennen. Ja porukka oli hajanaisempi, mutta menihän se noinkin. :)
Pahoittelen tähän alkuun, että kuvia ei ole kauheasti, koska en ite niitä paljoa ottanut ja nekin vähäiset mitkä otin on hyvin huonolaatusia. :(

Tunnelmaa kls:n keikalta. :) 

Olin siis tosiaan apuohjaajana siellä ja sain sellasen nuorisotyöntekijäpassin. Vitsailtiin että sainkin heti ylennyksen... :D Kävin samalla ostamassa itelleni ja kaverille liput alternatiivipommisuojaan, ja vähän myöhemmin ahisteltiin infomiehiä kyselemällä, että pääseekö sinne myöhemminkin kun vasta sillon kun ovet aukee, jos on liput. Ja että mahtuuhan sinne varmasti jos on jo lipun hankkinu. Ja siks piti kysellä koska ainoo syy miks ostettiin ne liput oli Intohimo, ja se sattu esiintymään viimesenä. Päätettiin infomiehien ahistelu sanomalla että okei, syytetään sit niitä jos ei päästäkään sinne. <3 Onneks kuitenkin päästiin, Intohimo oli ihana (vaikka en siihen heittäytynytkään kunnolla mukaan, reunassa se on aina vaikeeta :c), ja heti sen jälkeen kun ne oli poistunu lavalta myö juostiin Messukeskuksen A-halliin odottamaan että ne tulis sinne. Siellä sitten myytiin 15 Intohimon paitaa, olin yksi niistä onnekkaista joka sen sai. Tosin se makso miule rumpalin nimmarin ja mahdollisen halinki (se halas miun kaveria, jee mut angst :c). Sain kuitenkin kaikkien muiden nimmarit, Albin oli ihana! :D Paljon lyhkäsempi kun olin luullu ja se oli söpö. c: Annoin vaan itestäni hyvin tyhmän kuvan kun kiljahin kun menin sen luokse ja sit vielä sanoin pitkästi 'hi' ja vilkutin, se vaan naureskeli. :D 

Intohimo @Maata Näkyvissä -festarit 2011
(c) SPixel.com

Se oli ehdottamasti perjantain kohokohta. Missattiin sen illan messu, kun juostiin ympyrää siellä Messukeskuksessa ettimässä Intohimon tyyppejä, mut ehtoolliselle ei oltais muutenkaan ehditty kun piti sillon just lähteä bussille kun se (ehtoollinen) alko. :( Halailtiin sitten ihmisiä siellä Turkuhallissa. ("Ei se mitään, me voidaan halata vaikka kymmenen kertaa!" vai miten se meni.. :D) Ja niin tosiaan, siellä oli sellanen kiva tyyppi joka hylkäs sen kaverit hetkeks aikaa, että pysty halaamaan meitä. :) Muuta en perjantailta muistakaan. Lauantaina käytiin studiossa nro. 8, Unelma täydellisestä elämästä. Opin että vaikeimmatkin hetket on tärkeitä, ja niiden kautta pystyy paremmin ymmärtämään ja auttamaan muita, jotka joutuu vastaaviin tilanteisiin ja kokemaan samanlaista tuskaa. Opin myös jälleen kerran, että Jumala rakastaa jokaista ihmistä just sellasena kun myö ollaan. :) Sen jälkeen käytiin keskustassa (bussilla 100, vihdoinkin onnistuttiin!), ostin penkkariasujuttuja ja silikonitunnelin, mut se tais olla virhe. Se silikoni siis. Ois pitäny sittenkin ottaa metallinen, sellanen mistä sen takaosan voi kiertää pois. Miten ihmeellä tuollanen pitäis saada tuosta reiästä läpi, kun se on leveempi enkä saa sitä puristettua kasaan? :( 

Miun saalis. :D Miinustettuna kaupungilta ostetut jutut.
Vip- ja Nuotta-lehdet, nuorisotyöntekijäpassi, halilappu, hehkulasit, ruokalippu, pari vihkosta, heijastin, Sleyn kalenteri ja pari esitettä.  Relient K:n First Three Gears, Intohimon Us; the Hollows, Skilletin Comatose ja Alien Youth + Collide. :) <3
 

Ja koska sanoin edellisessä postauksessa että tuolta voikin bongailla uusia miehiä, niin täytyypä nyt sanoa että eipä niitä kauheasti tullutkaan bongailtua. :D Siihen varmaankin vaikutti se taustalla oleva pelko, että mitäs jos onkin joku -96. Ja on toki muitakin juttuja mitkä rajoitti bongausinnostusta. Mutta kuten sanoin, Intohimon Albin oli ihana ja koin ns. idoli-ihastumisen siihen. :'D Sitten oli sellanen random harmaahupparinen tyyppi, jota näki sillon tällön vilahdukselta, ei sen enempää. Ja sitten oli vielä eräs 'vanha tuttu' jos niin voi sanoa, jota yritin bongailla ja lauantaina siinä onnistuinkin. Ja sunnuntaina kerran. Pääsin jopa sanomaan randomisti jotain ja halaamaan. Hurjaa. :D Bonuksena mainitsen vielä yhen tyypin, joka tuli oikeesti koko ajan vastaan. Se oli meijän kaa samaan aikaan pyytelemässä Intohimon tyypeiltä nimmareita ja sen jälkeen nähtiin sitä joka välissä, oikeesti... Niin ja myös hug me -tyyppi! Sitä halattiin varmaan jotain 20 kertaa koko viikonlopun aikana, sekin tuli vastaan vähän väliä. Sunnuntaina vielä kun oltiin lähdössä pois kaverin kanssa, siis kohti bussia, niin se käveli meijän vierestä ohi ja katto meitä sellasella koiranpentuilmeellä ja näytti hali-lappua. Pakkohan sitä oli käydä vielä kerran halaamassa. :) 

kls-ilmapalloja katosta. sain kiinni valkoisen yksilön. :D
(c) mie

Lauantai-ilta menikin sitten kivasti seisoen. Ensin puolitoistatuntia ulkona kylmässä, sitten sisällä lämpimässä väenpaljoudessa about neljä tuntia. Koska Skillet esiintyi sinä iltana ja haluttiin olla mahdollisimman edessä, ja kaikki se seisominen ja kipu ja jano oli kyllä sen arvoista, todellakin. <3 Myös kls esiintyi sillon, ennen Skillettiä, ja aww se ilta oli ehkä ihanin ikinä. <3 Ainakin näin keikka-/musiikkiosastolla. :) Tehtiin Skilletille, niinkuin kaikille ulkomaalaisille pääesiintyjille yleensä, sellanen kiva yllätys. Juontajat kuuluttaa bändin lavalle, kaikki koko hallissa on _ihan_hiljaa, kunnes solisti sanoo ensimmäiset sanat mikkiin, jolloin kaikki pitää mahdollisimman kovaa meteliä taputtaen, tömistäen jalkoja, kiljuen, huutaen, ja lisäksi ottaa vielä salamavalon kera kuvia. Hieman oli tukala olo kun Skillet aloitti siten, että kaksi viulistia soitti ikuisuudelta tuntuvan ajan. :D  Kunnes John Cooper vihdoin saapui lavalle, aloitti laulun ja hurja festarimyrsky pääsi vapaaksi. Niin ja mikä ihaninta, eka biisi oli Whispers in the Dark, yksi miule rakkaimmista kappaleista ikinä. <3 Muita mitä Skillet soitti oli Saviour, Rebirthing, Hero, Awake and Alive, The Last Night, Those Nights (<3), Monster, Comatose, Collide... Saattoi olla muitakin, mutta nuo ainakin. :) Niin ja John sanoi rakastavansa suomalaista ruokaa. :D Mietittiin että mitähän ne on mahtanut syödä... 

Skillet @Maata Näkyvissä -festarit 2011
(c) SPixels.com

Sen illan aikana opin, miten paljon yksi vesilasillinen voi piristää ja virkistää. Olin jo ihan epätoivosena siellä permannon etuosassa, mut sit kivat järjestelmämiehet (eli järjestyksenvalvojat) alkokin jakelemaan mukeja ja vettä kaikille ketkä sitä tarvitsi. :) Sain myös kosketettua juontajia, Aarnia ja ...mikä sen toisen nimi nyt sitten olikaan, en muista enää. Kun ne siis juoksi siitä aidan vierestä ja läpsi kaikkien käsiä nii sain omanikin sinne tungettua. :D Muuta erityisen kivaa ei lauantailta nyt ainakaan tule mieleen, eikä sunnuntailtakaan oikeestaan mitään erikoista. Paluumatkalla leikittiin puumanaisia, bussissa oli haikea ja joidenkin osalta hyvin levoton tunnelma, ahisti tulla takasin kotiin ja palata tylsään, harmaaseen arkeen. :( Mutta vielä on sellanen pieni lämmön tunne sisällä, toivon että se kestäis mahdollisimman pitkään. 

Yleisömeri Skilletin aikaan. <3 Tuolla miekin tuon kulman lähettyvillä olen ilmapallon kanssa. :)
(c) Heikki Peräaho

Pakko vielä tähän loppuun laittaa, että oli aika huikea fiilis, kun toiveita ja pyyntöjä toteutu. Vielä huikeempaa oli, kun eräs rukouksen kautta esitetty toive toteutui lähestulkoon heti sen rukouksen jälkeen. Ite tosin menin sössimään sen, mutta onnekseni sain uuden mahdollisuuden vielä ja kaikki meni hyvin. :) 

Ps. Nyt tuli ikävä takas tuonne, haluun nähä Intohimon ja Skilletin uudelleen. Ja päästä halailemaan ihmisiä. Ja saada sen tunnelman takas. :c

Osa kuvista MN-mediakuvapankista.